Ten Boomin perhe

Willem ten Boom avasi kelloliikkeen vuonna 1837. Perheen j?senet olivat hartaita kristittyj?, ja heid?n kotinsa liikkeen yl?kerrassa oli aina avoinna apua tarvitseville.

Vuonna 1844 er??n innoittavan jumalanpalveluksen j?lkeen Willem perusti rukousryhm?n, joka kokoontui joka viikko rukoilemaan juutalaisten kansan ja Jerusalemin puolesta (Psalmi 122:6). Willemin poika Casper jatkoi perheineen t?t? rukousperinnett?. Rukousryhm?n kokoontumiset jatkuivat sadan vuoden ajan siihen saakka, kun natsisotilaat pid?ttiv?t 28. helmikuuta 1944 Casperin koko perheen juutalaisten piilottelusta.

Toisen maailmansodan aikana ten Boomit toteuttivat uskoaan k?yt?nn?ss? tekem?ll? kodistaan turvapaikan ? k?tk?paikan ? natsien vainoamille juutalaisille ja Hollannin vastarintaliikkeen j?senille.

Sotavuodet

Vuosina 1943 ja 1944 ten Boomin talossa asui yleens? yht? aikaa seitsem?n pakolaista, juutalaisia ja Hollannin vastarintaliikkeen j?seni?. Lis?ksi ten Boomit tarjosivat turvapaikan muutamaksi tunniksi tai p?iv?ksi monille sellaisille pakolaisille, jotka odottivat toiseen turvapaikkaan siirtoa. Corriesta tuli ajan mittaan yksi Haarlemin vastarintaliikkeen johtajista. Corrie ja "Beje-ryhm?" etsiv?t rohkeita hollantilaisperheit?, jotka suostuivat ottamaan luokseen pakolaisia. Corrie k?ytti suuren osan ajastaan turvapaikoissa piileskelevien ihmisten huolenpitoon. Ten Boomin perhe ja yst?v?t pelastivat toiminnallaan noin 800 juutalaista ja monia Hollannin vastarintaliikkeen j?seni?.

Casperin perhe kavallettiin lopulta, ja Gestapo teki ratsian heid?n kotiinsa 28. helmikuuta 1944. Gestapo odotti talossa koko p?iv?n ja pid?tti kaikki sinne tulijat. Iltaan menness? oli otettu kiinni yli 20 ihmist?. Casper, Corrie ja Betsie pid?tettiin. Corrien veli Willem, sisko Nollie ja siskonpoika Peter olivat k?ym?ss? talossa, ja my?s heid?t vietiin vankilaan.

J?rjestelm?llisest? etsinn?st? huolimatta Gestapo ei l?yt?nyt Corrien huoneessa valesein?n takana piileskelevi? kahta juutalaismiest? ja -naista ja kahta Hollannin vastarintaliikkeen j?sent?. Natsit j?ttiv?t taloon vartijan, mutta vastarintaliike onnistui vapauttamaan pakolaiset kaksi p?iv?? my?hemmin. Nuo kuusi ihmist? olivat pysytelleet hiljaa ahtaassa, pime?ss? piilopaikassaan, vaikka heill? ei ollut vett? eik? ruokaa. Nelj? juutalaista vietiin kukin muihin turvapaikkoihin, ja kolme heist? oli sodan j?lkeen elossa. Toinen vastarintaliikkeen j?senist? sai surmansa sodan aikana, mutta toinen j?i henkiin. Natsisotilaat l?ysiv?t ten Boomin talosta vastarintaliikkeen aineistoa ja ylim??r?isi? ostokortteja, joten perheen j?senet joutuivat vankilaan. 84-vuotias Casper kuoli 10 p?iv?n kuluttua Scheveningenin vankilassa. Kun Casperilta kysyttiin, oliko h?n tiennyt voivansa kuolla juutalaisia auttaessaan, h?n vastasi: "Minulle olisi kunnia antaa henkeni Jumalan ikivanhan kansan puolesta." Corrie ja Betsie viettiv?t 10 kuukautta kolmessa eri vankilassa. Viimeinen niist? oli pahamaineinen Ravensbruckin keskitysleiri Berliinin l?hist?ll? Saksassa. Vaikka el?m? leiriss? oli siet?m?t?nt?, Corrie ja Betsie viettiv?t aikansa levitt?en Jeesuksen rakkautta vankien keskuudessa. Corrien ja Betsien ansiosta monista naisista tuli kristittyj? siin? hirvitt?v?ss? paikassa. Betsie kuoli 59-vuotiaana Ravensbruckissa, mutta Corrie j?i eloon. Corrien 24-vuotias veljenpoika Christiaan l?hetettiin Bergen Belseniin h?nen j??ty??n kiinni vastarintatoiminnasta. H?n ei koskaan palannut. My?s Corrien 60-vuotias veli Willem oli er?s Hollannin vastarintaliikkeen johtajista. Willem joutui "rikoksestaan" vankilaan, miss? h?n sairastui selk?rankatuberkuloosiin, ja h?n kuoli pian sodan j?lkeen.

Corrien vakaumus

Nelj? ten Boomin perheen j?sent? antoi henkens? vakaumuksensa puolesta, mutta Corrie palasi kuolemanleirilt? elossa kotiin. H?n ymm?rsi, ett? h?nen el?m?ns? oli Jumalan lahja ja ett? h?nen t?ytyi levitt?? sanomaa siit?, mit? h?n ja Betsie olivat Ravensbruckissa oppineet: "Mik??n kuilu ei ole niin syv?, ettei Jumalan rakkaus sinne ylt?isi" ja "Jumala antaa meille rakkauden, jonka voimalla voimme antaa vihollisille anteeksi". Corrie k?ynnisti 53-vuotiaana kansainv?lisen l?hetystoiminnan, jonka parissa h?n vieraili yli 60 maassa seuraavan 32 vuoden aikana! H?n julisti Jumalan rakkautta ja rohkaisi kohtaamiaan ihmisi? sanomallaan: "Jeesus on voittaja."

Corrie sai ty?st??n erilaisia tunnustuksia.

Sodan j?lkeen Hollannin kuningatar julisti Corrien sotasankariksi. Vuonna 1968 Jerusalemin holokaustimuseo kutsui Corrien istuttamaan puun Vanhurskaiden puutarhaan kunnianosoituksena perheen toiminnasta juutalaisten pelastamiseksi. Corrien puu seisoo tarhassa viel? t?n? p?iv?n?kin. 1970-luvun alussa Corrien K?tk?paikka-kirjasta tuli myyntimenestys ja World Wide Pictures (Billy Graham Evangelistic Association) julkaisi K?tk?paikka-elokuvan. Corrie kirjoitti my?hemmin useita innoittavia kirjoja. Corriesta on tehty viisi evankelista videota.

Corrie oli koko el?m?ns? Jumalalle uskollinen. H?n kuoli 91-vuotissyntym?p?iv?n??n 15. huhtikuuta 1983. Juutalaisen perinteen mukaan vain autuaat saavat kuolla omana syntym?p?iv?n??n!

Rukoustoiminta jatkuu

Ten Boomin perheen perinnett? jatkaa Corrie ten Boom Fellowship -j?rjest?, joka rukoilee Jerusalemin rauhan puolesta ja rohkaisee kristittyj? auttamaan juutalaisia uskonsa kautta.

Corrie ten Boom Fellowship on voittoa tavoittelematon (501c(3)) organisaatio, jonka toimintaa valvoo johtokunta. Organisaation tarkoituksena on rohkaista amerikkalaisia rukoilemaan eri maissa, etenkin Israelissa, el?vien juutalaisten puolesta ja antamaan heille rohkaisua. Ten Boomin perheen tavoin organisaation p??tavoitteena on kannustaa ihmisi? rukoilemaan Jerusalemin rauhan puolesta. J?rjest? ei saa ohjausta eik? rahoitusta Israelin valtiolta.

Michael D. Evans on Corrie ten Boom Fellowship -j?rjest?n sek? Hollannissa toimivan Corrie ten Boomin s??ti?n johtaja. H?n on my?s perustanut Corrie ten Boom Fellowshipin yhteydess? toimivan Jerusalem Prayer Team -rukousryhm?n.

Valokuvia perheest
placeholder
Start      
Previous
Image 1Image 2Image 3Image 4Image 5
Next